Druidismi

Druideista puhuttaessa on hyvä ottaa heti aluksi harppaus historiassa taaksepäin. Historialliset druidit olivat kelttiläisten kansojen tietäjäluokka, joten ymmärtääkseen modernia druidismia täytyy tuntea hivenen kelttien historiaa ja uskonnollista maailmaa.

Kelttiläisen kulttuurin arvellaan syntyneen noin 700-500 ennen ajanlaskumme alkua. Kelttiläinen kulttuuri oli vallalla Irlannissa, Iso-Britanniassa ja mantereen puolella Galliassa. Kelttien valtakausi alkoi hiipua Rooman keisarikunnan painaessa kelttiläisiä kansoja ikeensä alle ja kristinuskon syrjäyttäessä hiljalleen vanhan kansanuskon. Druidismi eli pitkään käsi kädessä kristinuskon kanssa ja osa vanhan uskonnon tietäjistä siirtyi myös kirkon palvelukseen ja luostareihin.

1800-luvulta lähtien nationalismi ja romanttinen liike nostivat kelttiläisiä kieliä ja kulttuuria uuteen arvostukseen. Kirjailijat ja runoilijat kirjoittivat ihailevaan sävyyn druideista ja menneistä luonnonläheisistä ajoista. Tämä vaikutti vahvasti uuspakanallisen druidismin syntyyn. Jo edeltävällä 1700-luvulla oli syntynyt useita druidi-seuroja, jotka pyrkivät elvyttämään kelttiläistä kulttuuria.

Moderni uuspakanallinen druidismi syntyi 1960-luvulla. Ross Nichols perusti vuonna 1963 Order of bards, ovates and druids (OBOD) –järjestön. Nicholsin lisäksi perustajajäsenten joukosta löytyi useita aiemmin The Ancient Druid Order –järjestössä vaikuttaneita henkilöitä. Kyseisen järjestön juurten sanotaan ulottuvan aina vuoteen 1717 asti. Koko maailmassa arvioidaan olevan ehkä 15000-20000 druidia. Druidismi on suosituinta Britanniassa, jossa on noin 6000 druidismin harjoittajaa. Modernille druidismille on tyypillistä ajatus, että kyseessä on pikemminkin hengellisyyden muoto kuin uskonto. Druidijärjestöihin kuuluukin paljon eri uskontojen edustajia.

Historiallisista druideista ei tiedetä paljoa
Kuva druideista on syntynyt paljolti kirjallisuuden ja populaarikulttuurin värittämien käsitysten mukaan eikä usein pohjaa historialliseen tietoon. Druideista ei ole säilynyt esimerkiksi yhtään kuvaa, mutta silti heidät kuvataan valkoiseen kaapuun pukeutuneena kuten Asterix-kirjojen Akvavitix-druidi. Erehdys syntyi jo vuosisatoja sitten, jolloin roomalainen luonnonhistorioitsija Plinius kuvasi druidit kreikkalaisten filosofien patsaiden kaltaisina valkokaapuisina miehinä. Silti tapa on jäänyt elämään ja nykyisinkin useat druidit vyöttävät itsensä valkeisiin rituaalikaapuihin.

Stonehenge-kivikehää luultiin aiemmin druidien rakentamaksi. Tosi asiassa druideilta ei ole säilynyt minkäänlaisia monumentteja tai rakennuksia. Myöskään kirjoitettua tietoa ei ole säilynyt jälkipolville.

Stereotypioita druideista syntyi jo varhaisten kirjailijoiden kynästä. Roomalaiset ja kreikkalaiset kirjoittivat druideista runsaasti. Roomalaisille druidit edustivat kaikkea halveksittavaa, barbaaria, verenhimoista villiyttä ja ihmisuhreja. Kreikkalaisille druidit olivat päinvastoin vehreitä, luonnon helmassa kirmaavia puunhalaajia. Molemmat käsitykset ovat kärjistyksiä todellisuudesta.

Sananen kelttien jumaluuksista ja uskonnosta
Kelttien jumalten nimet viittasivat heidän tehtäviinsä ja luonteeseensa. Pääosin kelttien jumaluudet olivat heimojumaluuksia, jotka olivat tiettyyn paikkaan ja heimon alueeseen sidottuja. Tutkijat ovat löytäneet yli 350 erilaista kelttien jumaluutta, joista valtaosa esiintyy vain kerran kiviin kaiverrettuna. Ainut tapa tutkia kelttien jumaluuksien tehtäviä onkin nimien tutkiminen, koska kirjallista aikalaisdokumentointia aiheesta ei ole säilynyt.

Kelttien jumaluudet jaetaan kolmeen luokkaan:
– maajumalattaret
– heimojumalat
– soturijumalat

Heimojumalten symboliikka liittyy usein taivaaseen. Tämän voi huomata jumalpatsaissa, joissa jumaluus pitelee kädessään auringonkehrää tai seisoo korkean pilarin päällä. Heimojen maa-alueiden varjelijat olivat naispuolisia jumalattaria. Maan viljavuus taattiin hedelmällisyyttä painottavilla rituaaleilla. Heimon hallitsijan vaihtuessa uuden hallitsijan katsottiin astuvan samalla myös avioon heimon maa-alueen jumalattaren kanssa. Virkaanastujaisissa tämä toteutettiin symbolisesti naittamalla jumalattaren edustajaksi valittu nuori tyttö hallitsijan kanssa. Keltit uskoivat, että jumalat saattoivat avioitua keskenään. Sen vuoksi eri heimoja voitiin yhdistää tai jumalperheen kokoonpano saattoi muuttua sodankäynnin ja maa-alueiden valloitusten yhteydessä.

Soturijumalat kuvattiin maskuliinisuutta ja voimaa korostaen. Miehisyyttä, terveyttä ja voimaa esitettiin esimerkiksi kuvaamalla jumalat ja toisinaan myös jumalattaret sarvipäisenä. Sarvet vaihtelivat oinaansarvista esimerkiksi härän ja peurojen sarviin.

Kelttien uskonnonharjoitus oli yhteisöllistä ja jumaliin suhtauduttiin toverillisen kunnioittavasti. Jumalilta pyydettiin apua ja neuvoja. Keskeisin uskonnonharjoittamisen muoto oli uhrirituaali. Uhreja suoritettiin muun muassa temppeleissä, joiden lähistöltä on löytynyt runsaasti uhrieläinten luita. Ihmisen elämänvaiheita ja käännekohtia juhlistettiin myös. Uudelleensyntyminen tunnettiin ainakin irlantilaisissa kansantaruissa, joissa ihminen saattoi syntyä uudelleen eläimen tai ihmisen hahmoon.

Keltit uskoivat myös luonnonhenkiin, jotka olivat esimerkiksi vuorten, kivien ja lähteiden haltijoita. Uskomukset ovat säilyneet näihin päiviin saakka erityisen vahvoina Irlannissa. Uhrilehdot ja uhrilähteet olivat suosittuja uskonnollisia rituaalipaikkoja luonnonhelmassa. Vanhojen lähteiden kunnioitus on jatkunut myös kristillisellä ajalla, vaikkakin osa lähteistä on saanut suojelijakseen kristillisen pyhimyksen vanhemman jumaluuden sijaan.

Vuodenpyörä
Druidien vuodenpyörän taitekohta on Samhain, joka on vanha kelttiläinen uudenvuoden juhlapäivä. Samhain merkitsee kesän loppua ja nykyisin se sijaitsee loka-marraskuun vaihteessa. Samhain oli ennen vanhaan karjan teurastuksen aikaa ja silloin uskottiin myös henkimaailman porttien olevan avoinna maailmojen välissä. Pahansuopia henkiä karkotettiin isoja kokkoja polttamalla.

Imbolc-juhlaa vietetään helmikuun alussa. Esikristillisellä ajalla juhlaa on arveltu juhlitun hedelmällisyyden ja parantamisen jumalattaren kunniaksi. Kristinuskon saavuttua jumalattaren korvasi Irlannin naispuolinen suojeluspyhimys, pyhä Brigid. Imbolc liittyy myös kevään alkamiseen ja karitsoimiskauden alkuun.

Beltaine on vapun tienoille sijoittuva kevään juhla. Myös silloin poltetaan isoja kokkoja edistämään kevään saapumista. Beltaineen liitetään ihmisten ja karjan hedelmällisyyttä edistäviä riittejä.

Elokuun alkupuolella vietetään Lugnasad-juhlaa. Se on sadonkorjuun juhla, jonka nimi juontuu Lug-jumalasta. Siinä missä Samhainin aika saattoi kestää pari viikkoa, voitiin Lugnasadin sadonkorjuuta juhlia ennen jopa kuukauden verran. Molemmat syyskauden juhlat olivat suosittuja markkina- ja hevoskilpailuaikoja.

Neljän vuodenaikajuhlan lisäksi modernit druidit juhlistavat vuoden neljänneksiä eli talvi- ja kesäpäivänseisauksia sekä kevät- ja syyspäiväntasauksia.

Bardit, näkijät ja druidit
Historialliselta ajalta on viitteitä sekä siitä, että druidismi kulki suvussa että jotkut nuorista myös valikoituivat druidien koulutukseen. Druidi-nimi itsessään viittaa pyhinä pidettyihin suuriin puihin. Jo roomalaisten historioitsijoiden ajalla kirjoitettiin, että druidi-nimi tarkoittaa ”tammen tietäjää”. Toisen tulkinnan mukaan druidi-termi viittaa henkilöön, joka ”tietää paljon”. Puiden viisauden on sanottu olevan druidien tietämyksen lähde. Puiden lisäksi druideille tärkeitä ovat muutkin luonnon aineosat: kivet, kasvit, eläimet ja metallit.

Druidit jaetaan yleensä kolmeen ryhmään: bardit, näkijät ja druidit. Muutamissa teoksissa näkijöiden tilalla on runonpuhujien luokka. Joissakin järjestelmissä druidismin opiskelija kulkee kaikkien ryhmien ja nimekkeiden läpi alkaen bardista ja päätyen lopulta vuosien opiskelujen jälkeen druidiksi. Historiallisena aikana druidiksi opiskelu saattoi kestää jopa kaksikymmentä vuotta. Bardiksi opiskeli noin seitsemässä vuodessa. Moderneissa druidijärjestöissä on yleensä tapana antaa opiskelijan valita itseään kiinnostavin aihealue. Toiset opiskelevat bardeiksi, toiset näkijöiksi ja jotkut druideiksi. Varsinaisia initiaatiorituaaleja ei yleensä käytetä.

Bardeille menneisyys ja perinteen jatkuvuus tärkeätä. He ovat suullisen perinteen jatkajia, runonlausujia ja muusikkoja. Bardit iskevät tarinoita ja lausuvat ylistävää runoutta. He ammentavat luovan inspiraationsa ympäristöstä ja luonnosta. Näkijät ovat suuntautuneet tulevaisuuteen ja jumalten kanssa kommunikointiin. Heille ominaisinta on ennustaminen, neuvojen antaminen ja opettaminen. He tutkivat luonnon kiertokulun mysteerejä, kuoleman ja siirtymäriittien tietämystä sekä ajan salaisuuksia. Druidit ovat kautta aikain vaalineet neuvottelutaitoa ja johtaneet (uhri)pappeina rituaaleja. Ennen muinoin druidit olivat sodankäynnin ja magian taitajia. Nykyään moni druidi on kiinnostunut yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja opettamisesta. He toimivatkin ryhmien johtotehtävissä sekä toiminnan moottoreina.

Kolme druidismin keskeistä opetusta

  • Awen eli pyhä inspiraatio
  • Monet nykyajan druidit katsovat olevansa yhteydessä sekä edesmenneisiin druideihin että luonnonhenkiin ja jumaluuksiin. Tästä yhteydestä syntyvää pyhää inspiraatiota kutsutaan kymrinkielisellä nimellä awen. Awen on druidien opetuksessa keskeisin ja tärkein asia – se on jokaisen druidismin harjoittajan tavoitetila.
    Awenia on kuvattu runollisesti virtaavaksi hengeksi. Se on yhteyttä jumalaan ja luontoon, haltioitunut kokemus bardin esittäessä musiikkia tai syvä hetki transsin ja rituaalien aikana. Awen on feminiininen voima, joka ruumiillistuu erityisesti naisissa. Se on elämänvoima, jonka avulla jumalat ovat luoneet maailmankaikkeuden. Awenin symboli on kolme alaspäin hohtavaa sakaraa.

  • Sykliset eli kehämäiset prosessit
  • Kehämäisesti kietoutunut luonnonkierron, elämän, syntymän ja kuoleman ketju tekee kehästä pyhyyden ja ikuisuuden symbolin. Kehän ympyrämuoto kuvastaa kokonaisuutta, johon myös ihmisen tulee pyrkiä sovittamalla elämänsä rytmi luonnon kiertokulun mukaiseksi. Druidi seuraa vuodenaikojen syklien vaihtumista rituaaleissaan ja sisäisesti omassa elämässään.

  • Puiden pyhyys
  • Puut ovat druidien viisauden ja inspiraation lähde. Ne ovat elämän vertauskuvia ja tarjoavat ihmisille ja eläimille sekä ravintoa että suojaa. Monet druidijärjestöt järjestävät puidenistutuskampanjoita, joilla symboloidaan sekä myyttisen alkumetsän palauttamista ehjäksi että suojellaan maapallon luontoa. Tammi on yleisimmin tunnettu druidien pyhä puu.

    Nykyajan druidijärjestöt
    1963 perustettu Order of bards, ovates and druids (OBOD) on yksi isoimpia druidijärjestöjä. Järjestö harjoittaa ja opettaa druidismia. Sen jäseneksi pääsee kuka tahansa uskontoon katsomatta. Järjestön tavoitteena on kehittää yksilön henkistä, älyllistä, emotionaalista ja taiteellista potentiaalia ja myös varjella ja suojella luontoa. OBOD järjestää ekologisen elämäntavan kursseja, leirejä sekä julkisia rituaaleja.

    The British Druid Order (1979) pyrkii elvyttämään Britannian vanhaa alkuperäistä uskontoa. Järjestö korostaa druidismin shamanistisia piirteitä ja pitää sitä shamanismin muotona. Tärkeällä sijalla on myös vanhojen tapojen ja esi-isien kunnioittaminen. Järjestön perustaja Philip Shallcrass on arvostettu druidi-opettaja ja kirjailija.

    Vuonna 1983 Isaac Bonewits perusti Ar nDraíocht Féin – A Druid Fellowship (ADF) –järjestön, joka tarkastelee druidismia tieteelliseltä näkökannalta. Järjestö korostaa druidismin ymmärtämistä tieteellisen tutkimuksen kautta ja painottaa vanhojen perinteiden soveltamista nykyajan realiteetteihin.

    The Henge of Keltria –järjestö erosi ADF:stä 1980-luvun lopulla. Järjestö pyrkii uudistamaan vanhaa kelttiläistä perinnettä. Se toimii muita järjestöjä suljetummin eikä järjestä avoimia rituaaleja. Järjestöllä on käytössään kolmiportainen initiaatiojärjestelmä ja se on suuntautunut pääasiassa irlantilaiseen perinteeseen.

    Emma Restall Orr perusti The Druid Network -järjestön vuonna 2003, jotta eri druiditraditioiden ihmiset voisivat helpommin luoda kontaktiverkostoja. Järjestö haluaa inspiroida ja informoida druidismin polusta kiinnostuneita. Yhdistyksen kotisivuilta löytyy lisätietoa druidismista sekä tietoa tapaamisista, luennoista ja rituaaleista. He järjestävät julkisia rituaaleja ainakin kahdeksana suurimpana juhlapyhänä.

    Aiheeseen liittyen:
    Druidismi viralliseksi uskonnoksi Britanniassa

    Linkkejä
    Order of Bards, Ovates and Druids
    The Druid Network
    Ar nDraíocht Féin
    The Henge of Keltria

    Lähteitä:
    Tom Sjöblom: Druidit – Tietäjiä, pappeja ja shamaaneja, SKS, 2006
    Ronald Hutton: The Triumph of the Moon
    Professori Ronald Huttonin luentosarja, Åbo Akademi 11. – 12.4.2006
    Emma Restall Orr: Principles of Druidry
    Emma Restall Orr: Spirits of the Sacred Grove
    Philip Shallcrass: Druidry

    Ásatrú

    Mitä ásatrú on?
    Asatrun harjoittajat uskovat että ihminen polveutuu Aasoista ja Vaaneista ja on näin ollen velvollinen kunnioittamaan heitä esi-isinään. Jumalsuhde on kaksipuolinen ja tasa-arvoinen. Jumalille annetaan lahjoja, ja hekin antavat lahjojaan asatrun harjoittajille. Lahjojen vaihtaminen onkin ollut muinaisessa kulttuurissa tärkeä piirre. Termi ”Ásatrú” tarkoittaa jumaliin uskomista.

    Asatrun harjoittaminen
    Asatrun harjoittajien rituaaleissa jumalat nähdään ystävinä, ei palvonnan kohteena. Kuoltuaan asatrun harjoittajat uskovat pääsevänsä johonkin heidän elämänsä mukaan määräytyvään paikkaan. Tämä riippuu (amerikkalaisen uskontokunnan mukaan) yhdeksästä hyveestä. Meillä pohjoisessa nämä hyveet tuntuvat enemmän itsestäänselvyyksiltä eikä niitä ole usein koettu tarpeelliseksi erikseen kirjata ylös- ja sitä paitsi etiikka ja moraali on aina yksityishenkilön pohdiskelun lopputulos. Yleisesti voitaisiin sanoa että asatrut arvostavat esimerkiksi rehellisyyttä, rohkeutta ja vieraanvaraisuutta.

    Asatru on värikäs uskonto, missä kokoontumiset ja juhlat ovat tärkeä osa kanssakäymistä. Usein asatrun pariin tuleva on tuntenut vahvaa vetoa uskoa kohtaan ja leikkimielisesti onkin sanottu että jumalat kutsuvat pariinsa ne keiden on tarkoitus tulla. Tämän periaatteen mukaisesti mielestäni kenelläkään asatrulla ei ole siis oikeutta syrjiä muita uskonnon harjoittajia riippumatta siitä millaisesta kansallisuudesta tai taustasta he ovat lähtöisin. Uskontoon ei myöskään kuulu käännyttäminen, pakottaminen tai muunkaanlainen painostus. Miehet ja naiset ovat uskonnon parissa tasa-arvoisia. Julkisissa rituaaleissa paikalla toimii usein alueen godi (”pappi”) tai gydia (”papitar”) jonka tehtävä on antaa rituaalille selkäranka ja selkeä suunta. Asatrun harjoittaja ei silti tarvitse ”välittäjää” itsensä ja jumaluuksien välille ja monet harjoittavat uskontoaan yksin, eivätkä välttämättä koskaan kohtaa muita asatruja.

    Suuri osa entisaikojen uskoa on ollut paitsi jumalten, myös haltijoitten ja paikanhenkien kunnioittamista. Kristinuskon saapuessa Skandinaviaan oli huomattavasti helpompi taivuttaa ihmiset pois jumalten kuin haltijoitten kunnioittamisesta, ja salassa talon haltijalle uhratiin hyvin pitkään ja ihmiset kieltäytyivät tuhoamasta paikkoja missä haltijan uskottiin asuvan.

    Asatrun arvot
    Asatru korostaa hyveitä ihmisen elämässä, kuten rohkeutta, totuudenmukaisuutta, kunniaa, uskollisuutta, itsekuria, vieraanvaraisuutta, omavaraisuutta, yritteliäisyyttä ja sisua. Perhe on asatrussa tärkeässä asemassa, samoin esivanhempien kunnioitus. Yhteys jumaliin on mahdollista saavuttaa noudattamalla hyveitä ja kunnioittamalla luontoa.

    Asatru ei edellytä seuraajiltaan minkäänlaista erikoisruokavaliota. Entisaikaan hevosenlihan syöminen oli pakanan merkki, mutta nykymaailmassa harvemmat kokevat tarvetta tällaiseen. Asatrujen parissa on niin kasvis- kuin lihansyöjiäkin. Myöskään rajoitteita tai vaatimuksia alkoholinkäytön suhteen ei ole.

    Asatrun jumalkäsitykset
    Asatrun harjoittajat palvovat kahta jumalaryhmää, Aasoja (æsir, ásynjur) ja Vaaneja (vanir). Karkeasti sanottuna voisi kuvailla Aasojen olevan soturijumalten sukua, kun taas Vaanit ovat luonnon ja hedelmällisyyden jumalia ja jumalattaria. Snorri Sturlusonin Edda kuvailee miten nämä kaksi jumalryhmää sotivat toisiaan vastaan kunnes huomaavat että ovat jokseenkin tasaväkisiä ja vaihtavat panttivankeja tehden rauhan. Näin osa Vaanien suvusta päätyy asumaan Aasojen luokse, ja toisinpäin. Tarina kuvaa vanhojen Vaani-jumaluuksien osittaista korvaamista uusilla, Aasoilla. Kohdassa Vaanit ja Aasat esitellään joitakin näistä jumaluuksista tarkemmin.

    Uskonnossa Jumalat ja Jumalattaret ovat yhtä tärkeitä mutta usein uskonnon harjoittaja tuntee sympatiaa yhtä tai useampaa jumaluutta kohtaan ja antaa tälle erityishuomiota. Vaikka Odin mielletään jumalten johtajaksi tai heistä korkeimmaksi, tarinoissa hän joutuu usein taipumaan jumalattarien tahtoon. Myös vuodenaikojen vaihtelut vaikuttavat, koska jotkut jumaluudet mielletään läsnäoleviksi enemmän keskikesällä kuin talvella. Asatrun harjoittamisesta on vaikea vetää mitään kovinkaan selkeitä esimerkkejä – tietyt perushyveet ovat usein arvossaan, kuten pelottomuus ja vieraanvaraisuus mutta kuten useimmissa polyteistissa uskoissa, harjoittajien joukko on kirjava ja monimuotoinen.

    Asatru on itsenäinen uskonto. Sillä ei ole sidoksia yhteenkään juutalaiskristilliseen uskontoon, eikä ”new-age”-liikkeisiin. Se ei ole myöskään samankaltaista kuin wicca. Asatrusta kiinnostuneen henkilön voi olla hyödyllistä tutkia myös Suomenuskoa sekä saamelaisten uskomuksia, sillä näissä on paljon samankaltaisuuksia.

    Vaanit
    Vaaneista tärkeimpiin lukeutuvat kaksoissisarukset (jotka ovat myös rakastavaiset) Freyr ja Freyja. Nämä kaksi sanaa tarkoittavat valtaista ja valtiatarta, mutta jumaluuksilla on monia nimiä. Vaanit ovat rauhan ja mielihyvän jumaluuksia, mutta tarvittaessa myös hurjia taistelijoita. Vaaneille tyypillistä on läheisyys haltijoihin ja maan henkiin, luontoyhteydet sekä elämän kiertokulku syntymästä kuolemaan.

    Freyja
    Freyjan nimiin kuuluu mm. Sýr (”emakko”) sekä Valfreyja, ”(taistelussa) kaatuneiden valtiatar”. On virheellistä olettaa Freyjan olevan pelkkä rakkauden tai hedelmällisyyden jumaluus. Hän on myös mahtava soturitar sekä väkevä noita joka opettaa Aasoille Seidr-noituuden taidon. Joka taistelussa kaatuneista Freyja valitsee puolet, ja hän saa valita sankarinsa jopa ennen Odinnia. Freyjan kasvot ovat siis paitsi säkenöivän rakkauden ja elämän kuvastin, myös kuoleman hiljainen naamio. On epäselvää mitkä kaikki vanhoissa teksteissä vilisevät jumalattarien nimet ovat Freyjan pseudonyymejä, sillä kirkko paheksui Freyjan kulttia niin paljon että vain hyvin vähän tietoa tästä pohjoisen suuresta jumalattaresta on kestänyt ajan ja sensuurin hampaita. Pienenä muistona on säilynyt sydän-symboli, joka pelastui todennäköisesti sen uudelleenassosioimisen takia – nykyään sydän mielletään romanttiseksi symboliksi, mutta alunperin symboli kuvasi naisen pakaroita ja häpyä. Freyja onkin rakkaussuhteissaan itsenäinen, ja valitsee suosikkinsa ja rakastajansa häpeilemättä.

    Freyjan tunnusmerkkeihin kuuluu hänen suuri kauneutensa, ja Brisingamen, tulinen kaulanauha. Useissa vanhoissa patsaissa tärkeät hedelmällisyysjumalattaret on kuvattu kaulanauhan kanssa, Freyja ei siis ole tässä poikkeus. Hän ajaa kissojen vetämillä vaunuilla, ja omistaa ihmeellisen haukansulkaviitan jonka avulla voi muuttaa muotoaan. Toisinaan hän ratsastaa taisteluun taisteluvillisiallaan, Hildisvínillä. Villisika onkin tärkeä Vaani-symboli joka kuvastaa soturin urheutta. Emakko taas on hedelmällisyyssymboli. Freyjan aviomies on mystinen samoilija, Óðr joka on todennäköisesti yksi Odinin monista nimistä.

    Freyr
    Jalo Freyr on urhea soturi, joka hallitsee haltijoitten maata Alfheimria jonka hän sai hammaslahjana. Muinaisina aikoina Freyr oli yksi tärkeimmistä ja rakastetuimmista jumaluuksista. Hän kontrolloi kaunista säätä, ja nimi Freyr (”herra”, ”valtias”) liittää hänet jumalallisten hallitsijoitten piiriin. Freyrn oikea nimi on kenties vanhoissa riimuissa säilynyt Ing-Freyr, Yngvi. Jumalan tunnistettavimpiin piirteisiin kuuluu patsaissa usein kuvattu suuri fallos, ja Freyr kuten sisarensakin on tärkeä hedelmällisyyden tuoja. Sen lisäksi hän antaa seuraajilleen rauhaa, onnea ja kukoistusta.

    Freyrllä on monia ihmeellisiä esineitä, palvelijoita ja kumppaneita. Kuten sisarensa Freyja, myös Freyr omistaa maagisen villisian. Gullinburstin kultaiset viiksikarvat hohtavat yössä niin kirkkaasti että se valaisee synkimmänkin polun. Talven pimeimpänä hetkenä, Yulen aikaan, oli tapana vannoa valoja pöydässä olleen kinkun viiksikarvoille, näin Freyriä kunnioittaen. Myös hevonen on tärkeä symboli Freyrlle.

    Freyr omistaa aina myötätuulessa purjehtivan laivan jonka voi tarvittaessa taitella pieneksi ja laittaa taskuun, nopean hevosen ja miekan mistä hän kuitenkin luopuu rakastuessaan kauniiseen jättinaiseen Gerðriin. Yksi Edda-runouden riipaisevimmista ja koskettavimmista kohdista onkin Freyrn palava kaipuu kylmän Gerdr-neidon luokse. Taru kuvastaa jäisen, talven jäljiltä kuolleen maan antautumista auringon säteille ja uudelle elämälle. Ragnarökin tullessa aseeton Freyr tappaa Beli-jättiläisen peuran sarvella, mutta menehtyy itse myöhemmin samassa taistelussa.

    Aasat
    Aasat asuttavat jumalten kotia Asgardia, jonne pitkin voi matkata liekehtivää sateenkaarta, Bifröstia, pitkin. Asgardissa on monta ihmeellistä salia, ja jumalat kokoontuvat sinne usein neuvonpitoon.

    Odhinn (Odin)
    Odin korvasi oikeuden jumala Tyrin pohjoisen kaanonin johtavana hahmona. Odin on erikoinen, monisyinen hahmo jolla on monta nimeä. Toisaalta hän on vanha, viisas samoilija jonka tiedonjano on ehtymätön, toisaalta neitokaisia viekotteleva väkevä shamaani ja soturi. Odinin suurin lahja ihmisille on, paitsi maailman luominen Ymir-jättiläisen kehosta, maaginen riimutieto. Vaikka Odin voi ensisilmäyksellä vaikuttaa jopa epäluotettavalta hahmolta, hän on silti ihmisten maailman luoja ja tässä roolissaan hän on myös säilyttäjä joka taistelee loppuun asti ihmisten ja jumalien selviytymisen puolesta. Ragnarökin tullessa Odinin Valhöll-salin sadoista ovista taistelukentälle marssivat einherjar, taistelussa kaatuneet urheat soturit jotka käyvät viimeiseen sotaan kaaoksen voimia vastaan. Odinin taistelussa nielee valtava Fenrir-susi.

    Odin omistaa kahdeksanjalkaisen hevosen, Sleipnirin, jonka hampaat on koristeltu riimuin. Sleipnir on ainut hevonen joka pystyy taittamaan vaikean matkan Heliin, kuolleitten maahan. Odin hallitsee Valhölliä (Valhalla), taistelussa kaatuneitten sotureitten salia. Varmasti yksi muistettavimmista Odinin kumppaneista ovat korppipari Huginn ja Muninn (ajatus ja muisti), jotka jumala joka päivä lähettää lentämään yli laajan maan. Nämä kaksi lintua kuvaavat shamanistista matkaa. Odin omistaa myös kääpiöitten takoman maagisen keihään Gungnirin, sekä sormuksen joka tihkuu kultaisia sormuksia.

    Nykyään Odin on huomattavasti suositumpi kuin entisaikoina jolloin häntä seurasivat lähinnä hallitsijat. Myös maailmanpuu Yggdrasililla on yhteys Odiniin – jumala hirtti itsensä yhdeksäksi yöksi tästä puusta ja näin oppi riimujen salat. ”Yggdrasil” tarkoittaakin Yggin (Odin) ratsua. Odiniin yhdistettävät eläimet ovat sudet, korpit, käärmeet ja hevoset. Odinin vaimo on Frigg, Asgardin kuningatar. On mahdollista että Frigg on yksi Freyjan aspekteista, mutta nykytiedon valossa asiaa on mahdotonta varmistaa.

    Frigg
    Frigg on taivaallinen äiti, joka tuntee kaikkien kohtalon mutta pysyy vaiti. Hän kehrää lankaa mitä Nornit (pohjolan kohtalottaret) kutovat. Frigg on traaginen hahmo joka koettaa pelastaa poikansa Baldrin hengen, mutta ylenkatsoo pienen mistelinoksan vaarattomana. Tämä pieni kasvi jonka keppostelija Loki muuttaa nuoleksi on oleva Baldrin tuho. Kaikista jumalattarista Frigg on eniten perheen, uhrautuvaisuuden, kodin ja äitiyden jumalatar.

    Thor
    Jättiläisten verta omaava Thor (Þórr) on väkivahva ja temperamentikas jumaluus. Hän kantaa monille tuttua Mjölniria, vasaraa joka palaa bumerangin tavoin heittäjänsä käteen. Monet vanhoista taruista kuvaavat Thorin vaarallisia matkoja, ja eräässä Eddan hauskassa satiirissa vastahakoinen Thor puetaan jopa morsiuspukuun ja -huntuun jättiläisten huijaamiseksi.

    Thor oli aiemmin yksi suosituimmista jumalista joka suojeli niin maanviljelijöitä kuin sotureitakin (jotka ennen aikaan eivät välttämättä olleet eri asia). Hän ajaa taivaalla vuohien vetämillä kärryillä, iskien vasarallaan salamoita kuten suomenuskon Ukkokin. On virheellistä olettaa Thorin oleva typerä machoilija – vaikkakin toisinaan hän on äkkipikainen, Thor on kuitenkin aina suoraselkäinen ja kunniakas, ihmisten turva kaaoksen voimia vastaan. Thorin tärkeä symboli on jo aiemmin mainittu Mjölnir, jota monet asatrut kantavat kaulanauhassa tunnuksena uskostaan.

    Heimdallr
    On jumalten ulottuvuuteen johtavan sateenkaarisillan Bifröstin väsymätön vartija. Hänen kuulonsa on niin tarkka että hän kuulee villan kasvavan lampaiden selässä, ja tarvitsee vähemmän unta kuin lintu. Ragnarökin alkaessa Heimdallr puhaltaa maagista torvea, Gjallarhornia, ja näin kertoo lähestyvästä sodasta. Heimdallrin on esitetty olevan Odinin ”valoisa puoli”. Heimdallria onkin kutsuttu ”valkoiseksi jumalaksi”.

    Kaikista jumalista Heimdallr on kenties symboliikaltaan yksi hämmentävimmistä. Hänen on sanottu olevan syntynyt yhdeksästä äidistä – yhdeksän ollessa skandiuskon vahvin maaginen numero – ja että hänen hampaansa ovat kultaiset. Matkoillaan Heimdallr myös poikkeaa kolmen eri avioparin luona, joille sopivasti syntyy vierailun jälkeen lapsi.

    Loki
    Loki ei suoranaisesti kuulu jumalten piiriin, sillä hän on jättiläisten sukua. Silti hän asuu Asgardissa, ja Odin kohtelee häntä veljenään. Loki on väärinymmärretyin hahmo koko jumalsarjasta. Vaikkakin hän usein kepposillaan saattaa jumalat ahdinkoon, hän pystyy aina ratkaisemaan ongelmat ja kääntämään tilanteen jumalille suotuisaksi, usein jopa paremmin kuin lähtötilanteessa. Ilman Lokia Thor ei omistaisi vasaraansa jolla taistella kaaosta vastaan, eikä Odinilla olisi ihmeellistä Sleipnir-hevostaan.

    Lokin pystyy mieltämään Odinin varjoksi, joka tekee ne asiat mitkä ovat Odinille sopimattomia. Vaikkakin Loki on luonteeltaan jokseenkin kaoottinen, teräväkielinen ja aiheuttaa usein mielipahaa hän on silti erittäin tärkeä osa tätä pohjoisen kaanonia. Eräs Lokin seuraaja kuvasi asemaansa osuvasti ”minä olen tulva joka rikkoo padon ja saa joen virtaamaan jotta kalat eivät kuole”. Loki estää taantumisen, hän toimii jatkuvana kehittäjänä ja keksijänä. Eddassa mainitaan kuinka nuotion ääressä istuva Loki punoo kalaverkkoa; tämä tulinen inspiraation liekki onkin tunnuksenomaista Lokille, mutta keppostelijoitten kanssa palaa aina helposti näpit. Silti, Loki on Ragnarökin (maailmanloppu) käynnistävä voima. Hänen johdollaan Helistä nousee hirmuisa taistelujoukko joka käy kohti Asgardia.

    Asatru ja kuoleman jälkeinen elämä
    Vain harvat pääsevät Valhölliin (Valhalla), Odinin kartanoon, joka on rakennettu kuolleiden taistelijoiden keihäistä ja jossa suuret soturit juhlivat valmistautuen maailmanlopun sotaan, Ragnarokiin. Valhöll ei kuitenkaan ole se ainut paikka mihin asatrun harjoittaja saattaa kuolemansa jälkeen päätyä – myös Hel jota hallitsee samanniminen jumalatar, on avoinna vainajille. Hel ei ole raamatussa kuvattu tulinen Helvetti (Gehenna) vaan juontaa juurensa sanasta ”halja” mikä tarkoittaa peittävää tai piilottavaa – siis sangen sopiva sana haudalle. Hel onkin hyvin samantyylinen kuin Tuonela, hiljainen ja rauhallinen levon sija. Kyseessä ei missään nimessä ole rangaistus, vaikka jotkut tekstit esittävätkin että Helissä on erikoissali jonka seinät on punottu kyykäärmeitten selistä ja räystäät tippuvat myrkkyä. Tänne päätyvät valehtelijat ja petturit. Näissä myöhemmissä teksteissä on selvästi havaittavissa jo kristillisiä vaikutteita.

    Muita paikkoja kuolemanjälkeiselle oleskelulle on esimerkiksi Vaani-jumalatar Freyjan sali Sessrúmnir, jota kuvaillaan kauniiksi ja tilavaksi. Freyja, kuten muutkin Vaanit, on läheisessä yhteydessä haltijoihin. Ennen myös uskottiin että vainajan henki on mahdollista nostaa haudan levosta vastaamaan noidan tai shamaanin kysymyksiin.

    Kuolemanjälkeinen elämä ei ole kuitenkaan asatrussa tärkeässä asemassa, maanpäällinen elämä on se, joka merkitsee.Ennen skandinaviassa oli useita erilaisia hautaamistapoja, joista tunnetuin on varmaankin viikinkien käyttämä laivaan hautaaminen. Tosiasiassa vain aivan aniharvalla oli varaa tällaiseen ylellisyyteen, ja ihmisten haudat olivat pääasiallisesti vaatimattomampia.

    Maailmankuva lyhyesti
    Uskonnon maailmankuva nimeää yhdeksän eri ulottuvuutta. Näiden keskellä tukipilarina kasvaa Yggdrasil, suuri maailmanpuu. Ihmiset asuvat Miðgarðr, ”keskipihassa”, jota ympäröi valtava käärme. Alapuolella puun juuria puree Niðhoggr, ja puun latvustoa asustaa kotka. Näiden välillä pitkin puun runkoa juoksee orava Ratatosk, joka kuljettaa loukkauksia linnun ja käärmeen välillä. Muita ulottuvuuksia asuttavat jumalat, haltijat, kuolleet, jätit ja tursaat.

    Asatru ja magia
    Skandinaavisessa uskossa on hyvin vahva maaginen perintö. Kaikki uskonnon seuraajat eivät usko magiaan tai harjoita sitä, mutta esimerkiksi saagat vilisevät noitia ja ihmeellisiä sankaritekoja, joissa on yleensä apuna yksi tai useampi maaginen elementti. Monet asatrut tuntevat mielenkiintoa riimuja kohtaan – tästä voi lukea tarkemmin esimerkiksi Thuleian sivustolta.

    Myös noituus ja shamanismi ovat ennen olleet tärkeässä yhteiskunnallisessa asemassa ja tuntuu että viime aikoina myös Suomessa vahvasti esiin noussut kiinnostus shamanismia kohtaan enteilisi väkiluvun kasvua myös asatru-noiturien riveissä. Koska hyvin säilyneitä historiallisia lähteitä on rajallinen määrä on uskontoa ja maagisia harjoitteita sekoittava asatru pakotettu soveltamaan. Ennen aikaan on tehty jonkin verran riimumagiaa, loitsulaulantaa (galdr) sekä harjoitettu noituutta (seidr). Näiden pääkategorioitten alaisuudessa on noita/shamaani/tietäjä osannut mm. parantaa (tai kirota), hallita säätä, nostaa kuolleitten henkiä, nähdä tulevia asioita ja muuttaa muotoaan eläimeksi.

    Teksti:
    Katla Haimi

    Aiheeseen liittyen
    Näkökulma asatruun
    Viikinkien kolmas tuleminen

    Kirja-arvosteluja ja esittelyjä
    Freya Aswynn: Northern Mysteries & Magick
    Jan Fries: Seidways

    Seita-lehti 1/2009 on ásatrú-teemalehti. Voit ostaa lehden irtonumeron.


    Matkustaja, Passenger (Veera Pitkänen 2011)

    Kysy luonnonuskonnoista

    Lehto kerää parhaillaan yleisimpiä kysymyksiä ja vastauksia liittyen luonnonuskontoihin. Julkaisemme koosteen tällä sivulla lähikuukausien aikana. Jos sinulla on kysymys, jonka uskot myös askarruttavan muiden mieliä, voit lähettää sen Lehdon tiedotukselle.

    Luonnonuskonnoista saat perustietoa myös Uskonnot-sivuilta, johon on koottu muutamista luonnonuskonnoista esittelyartikkelit. Seita-lehdissä on myös paljon tietoa eri aihepiireistä. Kannattaa tutustua lehtien sisällysluetteloihin ja tilata ne vanhat numerot, joissa on kiinnostavaa materiaalia.

    Lehdon Tiedotus vastaa
    Onko sinulla kysymyksiä Lehdon toimintaan liittyen tai haluatko lisäinformaatiota luonnonuskonnoista? Yleiset kysymykset ja mahdolliset haastattelupyynnöt voi kohdistaa Tiedotukselle.

    Lisätietoja:
    Tiedotus@lehto-ry.org

    Lehto tekee hyvää

    Lehto tekee hyvää! Haluamme toteuttaa yleishyödyllisen yhdistyksen asemaamme tiedottamisen ja tapahtumien lisäksi teoilla, jotka tuottavat hyvää mieltä ja konkreettista apua vähäosaisille sekä luonnolle. Valitsemme suunnilleen vuosittain isomman hyväntekeväisyyskohteen, johon kohdistamme ponnistukset. Sen lisäksi järjestämme siivoustempauksia luonnossa ja avustamme mahdollisuuksien mukaan muita kohteita.

    Lehdon tiedotus ottaa vastaan vinkit hyvistä avustuskohteista ja mielenkiintoisista tempauksista. Yhdistyksemme pyrkii osallistumaan hyväntekeväisyyteen talkoohenkisesti vapaaehtoisvoimin.


    Tukea projektillesi?
    Kaipaatko stipendiä? Tarvitsetko pientä rahallista tukea ideallesi? Lehdolta voi anoa vapaamuotoisella hakemuksella rahoitusta hankkeisiin ja tempauksiin, jotka tukevat luontoa kunnioittavaa elämäntapaa. Yhteisötaidetta, rummunrakennusta, keksejä ja simaa siivoustalkoisiin, luonnonsuojelua, liput näyttelyyn porukalle…

    Lisätietoja:
    Tiedotus@lehto-ry.org


    Lehto laittoi puskat kuntoon toukokuussa 2013

    Lehto ry haastoi toukokuussa 2013 ihmiset siistimään omaa lähimetsää, puistikkoa, rantaa tai tienpiennarta. Lehto sai Puskat siistiksi! -tempauksella reilut 200 osallistujaa siivoamaan lähiseutunsa luontoa. Osallistujien kesken arvottiin palkintoja: Maan Ystävien hienot kassit lähtivät Elinalle, Hannalle, Lauralle ja Jaanalle


    Villasukkakerays oli menestys
    Lehto haastoi vuonna 2012-2013 kaikki innokkaat neulojat tekemään sukkia vauvoille ja lapsille. Värikkäitä ja hienoja sukkia kertyi kaikkiaan yli 60 paria. Olemme lahjoittaneet sukat eteenpäin kotimaiseen lastensuojelutyöhön ja kriisiperheiden tueksi.

    Lehto kiittää lämpimästi kaikkia sukkakeräykseen osallistuneita. Sukat pääsevät lämmittämään pieniä jalkoja siellä, missä niitä kipeästi tarvitaan. Kauniit ja värikkäät sukat tuovat varmasti lämmön lisäksi mukanaan iloista mieltä haastaviin elämäntilanteisiin, joihin perheet meillä Suomessakin joutuvat. Ahkerin sukkien neuloja teki keräykseen 14 paria sukkia ja hänet on palkittu Lehto ry:n vihreällä t-paidalla.

    Lisätietoja:
    Tiedotus@lehto-ry.org

    Lehdon kirjasto

    Lehdolla on luonnonuskontoja ja mystiikkaa käsittelevä kirjasto, jonka käyttäminen on sen jäsenille ilmaista, yhdellä poikkeuksella: postikulut lankeavat jäsenen maksettavaksi. Kirjastonhoitaja ei tiedä automaattisesti postikulujen suuruutta sillä kuluihin vaikuttaa lainattavien kirjojen määrä sekä lähetettävän paketin paino ja koko. Ei kannata lähettää rahaa tai postimerkkejä kirjeessä etukäteen asiasta kirjastonhoitajan kanssa keskustelematta. Kirjasto sijaitsee tällä hetkellä fyysisesti Tampereella.

    Laina-ajasta voi sopia joustavasti
    Kerralla voi lainata enintään 3 kirjaa. Kirjaa voi pitää lainassa enimmillään 4 kuukautta ellei kirjoista ole varausta. Myöhässä olevista kirjoista menee sakkoa
    (1 euro / 2 viikkoa + muistutuskorttien postimaksut), mikäli niistä on varaus tai ne ovat 2 viikkoa myöhässä. Myöhässä olevasta kirjasta lähetetään muistutus ja sakkoilmoitus 2 viikon kuluttua. Lainaaja vastaa kirjalle aiheutuneista vahingoista hankkimalla uuden kirjan tai suorittamalla rahallisen korvauksen.

    Materiaalin hankinta
    Kirjasto ottaa vastaan kirja- ja rahalahjoituksia.Lehdon kirjaston kirjat on hankittu useista eri lähteistä. Kirjaston kirjat on jaoteltu väliotsikoilla kirjalistan tutkimisen helpottamiseksi. Väliotsikoiden alla kirjat ovat joko kirjailijan nimen tai kirjan nimen mukaan. Molemmilla sivuilla on alussa linkit kirjalistan väliotsikoihin.

    Kirjaston kirjalistat:

    Aihepiireittäin kirjailijan nimen mukaan
    Aihepiireittäin teoksen nimen mukaan

    Lisätietoja:
    Tiedotus@lehto-ry.org

    Lehto tulee kertomaan luonnonuskonnoista

    Lehto on yleishyödyllinen yhdistys, joka tulee mielellään kertomaan luonnonuskonnoista koulujen uskontotunneille, Prometheus-leireille, keskustelupaneeleihin ja työpaikoille. Luonnonuskontojen harjoittajien määrät kasvavat vuosi vuodelta, joten on mielenkiintoista kuulla, mikä vanhoissa luonnonuskonnoissa ja nykypäivän uususkonnoissa kiinnostaa ihmisiä.

    Kysy luennoitsijaa hyvissä ajoin
    Vierailijoina toimivat Lehdon jäsenet, jotka vierailevat kouluissa ja leireillä pääasiassa maksutta. Pientä kulukorvausta voi toki tarjota ja otamme ilolla vastaan kaikki lahjoitukset tukemaan yhdistyksemme toimintaa. Tiedustele vierailijaa hyvissä ajoin, niin tapahtuma on helpompi toteuttaa.

    38455_408850044402_67039_n

    Lehdon Tiedotus
    Onko sinulla kysymyksiä Lehdon toimintaan liittyen tai haluatko lisäinformaatiota luonnonuskonnoista? Yleiset kysymykset ja mahdolliset haastattelupyynnöt voi kohdistaa Tiedotukselle: tiedotus@lehto-ry.org

    Seita-lehden irtonumerotilaukset, juttuvinkit ja materiaalit lehteen voi lähettää lehden toimitukseen: seita@lehto-ry.org

    Lisätietoja:
    Tiedotus@lehto-ry.org

    Näin pääset mukaan Lehdon toimintaan

    Tälle sivulle on koottu infoa Lehdon keskustelufoorumeista, toiminnasta ja palveluista. Tiedotus tapahtuu näiden www-sivujen, jäsenlistan, jäsenlehden sekä Facebookin kautta.

    IMG_0114

    Facebook-sivu
    Lehdon virallinen sivu Facebookissa. Ajankohtaista asiaa Lehdosta. Sivu näkyy myös henkilöille joilla ei ole omaa Facebook-tunnusta.

    Facebook-ryhmä
    Facebookin ryhmään ovat tervetulleita keskustelemaan kaikki kiinnostuneet, eivät vaan yhdistyksen jäsenet.

    Facebook-ryhmä aktiiveille
    Facebookissa on Lehdon aktiivitoimijoille oma suljettu ryhmä, jossa suunnitellaan tulevia tapahtumia. Kysy pääsyä ryhmään tiedotukselta: tiedotus@lehto-ry.org

    irc-kanava
    #lehto (Ircnet-verkko)

    Yhdistyksen irc-kanava #lehto löytyy Ircnetistä. Irc on reaaliaikainen keskustelukanava. Lue lisää irkkaamisesta Irc-gallerian oppaasta ja tule mukaan rupattelemaan kanavalle!

    IMGP9427

    Paikallisvastaavat
    Lehdolla on paikallisvastaavia ympäri Suomea. Paikallistavastaavaan voi ottaa yhteyttä ja kertoa mistä on kiinnostunut. Kun paikallisvastaava saa riittävästi yhteydenottoja kiinnostuneilta ihmisiltä, hän voi järjestää tapaamisia. Sitä odotellessa tehtävään kuuluu tiedonvälitys, ihmisiin tutustuminen ja mahdollisesti myös tutustuttaminen toisiinsa. Mahdollisissa medialta tulevissa yhteydenotoissa tiedottaja auttaa tarvittaessa. Jos omalla paikkakunnallasi ei ole kontaktia, voit laittaa viestiä naapurikaupunkiin. Tai tarjoutua itse toimimaan paikkakuntasi yhteyshenkilönä.

    Paikallisvastaavat on listattu Kontakti-sivulle

    Tapahtumat
    Vaikka paikkakunnallasi ei olisi paikallisvastaavaa, voidaan siellä silti järjestää Lehdon tapahtumia. Kannattaa kirjoittaa sähköpostia jäsenlistalle ja kysellä muita samalla alueella asuvia. Myös tiedottajalle voi laittaa suoraan viestiä ja toiveita tapahtumien suhteen. Esimerkiksi Lehdon hallituksesta löytyy paljon kiinnostunutta väkeä, joka voi kiertää eri paikkakunnilla pitämässä eri aiheista teemamiittejä.

    Osa Lehdon tapaamisista on sosiaalisia kokoontumisia tutustumisen merkeissä, toisissa käsitellään jotakin teemaa. Toisinaan järjestetään myös työpajoja tai rumpupiirejä. Tapaamisiin osallistuminen ei edes vaadi Lehdon jäsenyyttä kuin aivan poikkeustapauksissa, ja monissa kaupungeissa tehdään yhteistyötä muiden pakanayhdistysten kanssa. Lehto järjestää vuosittain valtakunnallisia tapahtumia, kuten Halloween-naamiaisia tai leirejä.

    Hyväntekeväisyys
    Lehto tekee hyvää! Haluamme toteuttaa yleishyödyllisen yhdistyksen asemaamme tiedottamisen ja tapahtumien lisäksi teoilla, jotka tuottavat hyvää mieltä ja konkreettista apua vähäosaisille sekä luonnolle. Valitsemme suunnilleen vuosittain isomman hyväntekeväisyyskohteen, johon kohdistamme ponnistukset. Sen lisäksi järjestämme siivoustempauksia luonnossa ja avustamme mahdollisuuksien mukaan muita kohteita. Lue lisää hyväntekeväisyysprojekteista ja tule mukaan!

    Luottamustehtävät
    Lehto ry:n jäsenillä on mahdollisuus pyrkiä vuosittain yhdistyksen hallitukseen. Hallitus valitaan syyskokouksessa. Mukaan pääsy ei edellytä vuosikokoukseen osallistumista henkilökohtaisesti! Kokousteknisistä syistä hallituksen varsinaisten jäsenten määrä pyritään pitämään suppeana. Hallitukseen valitaan myös varajäseniä.Paikallisvastaavat ovat yhdistyksen toimihenkilöitä, joten heidät nimittää hallitus. Ja aktiivinenhan voi tietysti olla kuka vaan, osallistumalla ja puhumalla suunsa puhtaaksi niin risuista kuin ruusuistakin.

    Materiaalin jakaminen
    Lehdolla on painettuja käyntikortteja ja esitteitä, joita voit jättää paikkakuntasi kirjastoon tai vaikka esoteeriseen divariin. Materiaali on tarkoitus jättää sopivaan paikkaan tai infotaululle, mutta sitä ei jaeta kädestä käteen ihmisille. Voit pyytää kasan käyntikortteja ja esitteitä postitse osoitteesta tiedotus@lehto-ry.org.
    seita

    Tule tekemään Seitaa
    Seita-lehti on valtakunnan laajalevikkisin pakanallinen julkaisu. Seidan toimitus ottaa mielellään vastaan juttuja, mielipidekirjoituksia, artikkeleita ja juttuvinkkejä. Lue tarkemmat ohjeet Seita-lehden sivuilta.

    Kaikki toiminta Lehdossa perustuu vapaaehtoistyöhön. Ilman aktiivisia ihmisiä, talkootyötä ja osallistumisen intoa yhdistys ei pyörisi ollenkaan. Tervetuloa mukaan toimintaan – pienikin apu on iso asia!

    Lisätietoja:
    Tiedotus@lehto-ry.org

    Tallenna

    Liity jäseneksi Lehtoon

    Lehdon jäseneksi voi liittyä luonnonuskonnoista sekä Lehdon toiminnasta kiinnostunut henkilö. Lehdon jäsenmaksu on 20 € (+ liittymismaksu 3 €).Toinen samassa taloudessa asuva henkilö voi liittyä perhejäseneksi. Perhejäsen ei saa omaa jäsenlehteä tai jäsenkirjeitä. Perhejäsenyyden hinta on 12€/vuosi (+ liittymismaksu 3 €). Kannatusjäsenyys maksaa yksityishenkilöille 50 € ja yrityksille ja yhteisöille 100 € vuodessa.

    P1080535 copy

    Lehdon jäsenedut ovat seuraavanlaisia:
    – 4 kertaa vuodessa ilmestyvä Seita-lehti
    – alennuksia Lehdon tuotteista ja tapahtumista
    – oikeus käyttää Lehdon kirjastoa
    – alennuksia yhteistyökumppaneilta esim. joiltakin kirjakaupoilta ja käsityöläisiltä
    – mahdollisuus saada työtodistus esim. lehden toimitustyöstä

    Hakemus Lehdon jäseneksi
    Lähetä sähköpostilla tai kirjepostilla seuraavat tiedot itsestäsi:

    – etunimi ja sukunimi
    – postitusosoite
    – sähköpostiosoite
    – syntymäaika
    – lyhyt kuvaus maailmankatsomuksesta

    Tutustu ennen hakemuksen lähettämistä Lehdon sääntöihin. Hakemuksen lähettäneiden katsotaan hyväksyvän yhdistyksen säännöt. Alle 18-vuotiailta jäseniksi haluavilta edellytetään huoltajan kirjallinen suostumus.
    Jäsenhakemus löytyy myös tästä

    Lisätietoja ja jäsenhakemukset:
    lehto@lehto-ry.org

    Lehto – Suomen Luonnonuskontojen yhdistys ry.
    PL 222
    00531 HELSINKI

    Hakemukset kannattaa lähettää sähköpostilla, sillä käymme postilaatikolla harvoin ja se aiheuttaa 1-2 kk viiveen kirjepostilla tulleiden hakemuksen käsittelyssä.

    Lehto – Suomen luonnonuskontojen yhdistys ry on kaikille Suomessa asuville luonnonuskovaisille ja luonnonuskonnoista kiinnostuneille tarkoitettu uuspakanahenkinen yhdistys.